Miggä ihmme Turru mure?

Turrun mureTurun ylioppilaslehden numerossa 5/2107 haastatellun Turun murteen asiantuntijan Tommi Kurjen mukaan “Turkulaiset nuoret eivät koe puhuvansa Turun murretta, koska he eivät käytä vanhempien tai isovanhempien käyttämiä murresanoja.”

No eivät varmaan. Turun murre on ainoa murre, jota kukaan ei koskaan puhu missään. Yksi tyyppi puhui ennen radiossa, mutta nyt se “Uutissi Turust” -ohjelma on kuulemma lopetettu.

Varmasti turkulaisilla on oma tunnistettava puhetapansa, mutta sitä ei missään tapauksessa pidä sekoittaa Turun murteeseen. Turun murre on jotakin, jota esiintyy “Uutissi Turust” -ohjelman lisäksi esimerkiksi Aku Ankan murteella kirjoitetuissa erikoisnumeroissa ja ylipäätään joka paikassa, missä on kirjoitettua murretta. Meille kerrotaan aina, että tämä on Turun murretta. Joten, okei. Se on sitten Turun murretta. Ja Turun murretta ei sitten puhu kukaan, koska turkulaiset eivät ainakaan puhu sillä tavoin. Olen kerran kuullut jonkun sanovan tunteneensa yhden ihmisen, joka puhui siten, mutta luonnossa en ole sitä kuullut. Continue reading

Advertisements

What does “good” mean? 1: What’s the question?

1. The question

Introduction

What concept could be better known to everyone than that of goodness? Certainly people are adept at using it, together with related terms like “bad”, “right”, “should”, etc. If I say that you should lose weight, or that this is a good pencil, or that eating meat is wrong, everyone understands what I mean. All of those examples relate to different kinds of goodness/badness, but they’re all varieties of it.

good-clouds

It’s hard to decide what would be a good picture for an article about goodness.

So everyone can use terms related to various kinds of goodness. But hardly anyone can really explain what it means for something to be good. That is to say, what if the question we ask is not whether it’s right to eat meat, but what does it mean to say that it’s right? As we will see in the next section, this question is much more difficult than it looks.

Continue reading

An unhappy atheist’s tale

Some time ago, I had an appointment with an optometrist at the city centre. I got there a little too early, so I decided to just wait in the street for a few minutes. While I was doing that (ie. nothing), two women I didn’t know approached me. It was a bit too long ago for me to remember the ensuing conversation in detail, but I can give the general idea.

One of the things they asked me was whether I had heard about Jesus Christ. This was in Finland, but it was about the same as asking that from someone in America. Maybe even more absurd, I don’t know. How would you not know about Christianity? Around 80% of people in Finland belong to the same Protestant church. It’s a secular society, to be sure, not at all like the US. People belong to the religion but are not actively religious, and religion has very little place in politics. Nevertheless, how could you not have heard about the basics? We even teach it in schools (just not in biology class like people in the US want to do), though admittedly based on what church people belong to (or don’t). Yet this isn’t even the first time I’ve heard religion peddlers ask that question. I don’t know what’s behind it. Maybe it’s just a conversation starter.

Whatever the case, the two women were clearly bent on selling some brand of Christianity to me. I was uncomfortable. I didn’t want to be rude or argumentative. Continue reading

A dialogue on the shape of the Earth

EarthI haven’t read too many philosophical works in the form of dialogues, but what I have seemed to tend too much towards “everyone nods as one character explains the author’s views.” More realistically, it might go something like this…

Protagonius: So, my dear friend Simplexitus, we are here to discuss our theories of the shape of the Earth.

Simplexitus: Yes, or your theory, anyway. I know that you say that the Earth is round, though so large we do not notice the curve.

Protagonius: Yes. This is based on scientific observations.

Simplexitus: That may be so, but it cannot be correct. Your view has absurd consequences.

Protagonius: What would those be, Simplexitus? Continue reading

Pride-kulkue ja yläaste

PrideKävin tänään osallistumassa Turku Pride -kulkueeseen, koska olin samaa mieltä sen idean kanssa ja se oli kiinnostava tapahtuma. Siellä ollessani mietin, mitä erilaiset ihmiset mahtavat miettiä tapahtumasta. Olen kuullut joidekuiden ihmettelevän, miksi seksuaali- tms. vähemmistöt pitävät ääntä itsestään ja yrittävät olla niin erikoisia. Tiedän kyllä, mikä vastaus tuohon on. Kyse ei ole siitä.

Yksi esimerkki siitä miten asiat oikeasti ovat tulee helposti mieleen jos vain ajattelee, millaista oli kun olin yläkoulussa (siihen aikaan “yläaste”). En tiedä, kuinka paljon asiat ovat muuttuneet niistä ajoista, mutta tiedän, etteivät täysin.

Ihan yksinkertaisesti sanottuna: Yläasteella pojat haukkuivat koko ajan toisiaan homoiksi. Kaikki tiesivät, mitä se tarkoitti (tai ainakin tiesivät sillä tavoin kuin monet aikuisetkin, jotka eivät tiedä eroa sukupuolineutraalin avioliiton ja anaaliseksin välillä), mutta se oli myös vain haukkumasana. Ja vaikka olisi ollut kuinka hetero, piti varoa, ettei vain tekisi tai sanoisi mitään sellaista, että joku voisi vääntää siitä homoussyytöksiä. Ties millaista sitten oikeasti homoseksuaalisilla pojilla oli.

Kerran yläasteellemme siirrettiin vähäksi aikaa eräs poika. Minulla ei ole aavistustakaan, mikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa todella oli. Mutta hän joutui silmätikuksi “homomaisen” käyttäytymisensä takia. Hän oli itse asiassa todella mukava ja avoin ja uskalsi olla oma itsensä, mutta hänet kiusattiin ulos siitäkin koulusta ja siirrettiin muualle. Ilmeisesti sellainen käytös oli liian normista poikkeavaa ja siksi ihmiset eivät sietäneet sitä. (Tietenkään en tiedä kaikkea, mitä tapahtui, ja tämä on vain paras arvaukseni.)

Tällainen oli siis tilanne jo koulussa. Ei ollut todellakaan niin, että seksuaalivähemmistöjen edustajat marssivat ympäriinsä kuuluttaen suuntautumistaan suureen ääneen ja halusivat huomiota. Päinvastoin oli niin, että muut tekivät koko ajan numeroa siitä, miten ei olisi saanut olla homo tai jotain vastaavaa.

Luuletteko sitten, että tämä loppuisi kouluun? Ettei siellä oppisi mitään asenteita?

Joten ei tarvitse ihmetellä, miksi vähemmistöt vaativat oikeuksia ja pitävät itsestään meteliä. Tarvitsee vain muistaa, millaista koulussa oli; eivät he sitä aloittaneet. Jos päästään siihen pisteeseen, että saa olla minkälainen tahansa eikä kukaan muu tee siitä numeroa, no, se olisi todella hyvä, mutta siellä ei nyt olla.

Vegans and humans: How not to use words

I’ve written before about how you should know whether you’re talking about the meaning of words or something else. Just now, I found myself thinking about an annoying example of how someone didn’t… and since I feel like explaining why it’s wrong, I might as well do so here and use it as an example.

The example comes from an interview on the radio where someone was talking about what it was like to be vegan. She talked about how this also involved wanting to make ethical choices towards humans, not just non-human animals. She mentioned that someone had been surprised about this and asked why, and she’d said that humans are animals too. But that had been the end of the conversation because they other person’s opinion was that no, they’re not.

I don’t know what the situation was really like. (I might even remember the details as told in the interview incorrectly.) But let’s take it as an example, and at face value: that the other person would just insist that humans are not animals, period.

Two points:

  • First, if we’re talking about the meaning of words, okay: There are basically two meanings of the word “animal”; one of them includes humans and the other doesn’t. Just because your linguistic intuition only recognises one doesn’t mean the other is invalid. And if the point is that you feel that there is some essential difference between humans and other animals, that’s at least not more accurate than to say that there is sameness, that they all belong to the same group. The definition that “animal” includes human is the more scientific one, after all. Humans are taxonomically in Animalia. (See also: The Mythical Animal.)
  • Second, why would this be a relevant point anyway? What would make humans not-animals in such a way that this would mean that humans could be treated less well morally? Of course people can base their morality on arbitrary boundaries, but why ask for that if someone isn’t doing it?

Words are just tools, but people like to use them like they’re something else — something more important than what they’re being used to talk about or that they’re otherwise doing. It’s not that word meanings shouldn’t sometimes be brought up. What you should do is to talk about what is relevant and understand what the words used are actually doing in that context.