Butterfly ei ole perhonen englanniksi

Tämä kirjoitus julkaistiin Indeksi-opiskelijalehdessä 2/2019, tosin tämä on editoimaton versio.

Joskus eri kielien tuttujenkin sanojen välillä on yllättäviä merkityseroja. Pohtiessani joitakin esimerkkejä tästä huomasin, että ne paljastavat myös kiinnostavia asioita sekä siitä, miten kielestä toiseen kääntäminen on joskus monimutkaista, että siitä, miten kieli vaikuttaa ajatteluun.

Olin itsekin yllättynyt, kun ymmärsin, että suomen sana perhonen ja englannin sana butterfly eivät tarkoita samaa. Yleensähän niiden sanotaan Suomessa tarkoittavan samaa, ja lisäksi ne kääntyvät usein käytännössä sujuvasti toisikseen.

Sitten on tämä toinen englannin sana moth. Minä ainakin luulin, että se tarkoittaa samaa kuin koiperhonen. Esimerkiksi moth ball on koipallo ja moth-eaten on koinsyömä.

Todellisuudessa asia on niin, että butterfly tarkoittaa suunnilleen samaa kuin päiväperhonen, ja kaikki muut perhoset ovat englanniksi moths. Mainittakoon, että suomen kielen luokittelu on tässä kohdin niin kuin joissakin muissakin eläinryhmiä tarkoittavissa sanoissa tieteellisesti tarkempi: tieteellisen luokittelun mukaan on olemassa lahko Lepidoptera, joka on sama kuin perhoset.

Tavallisten ihmisten käyttämässä englannin kielessä ei käsittääkseni ole ollenkaan sellaista käsitettä kuin perhonen. Jos näkisit yöperhosen ja sanoisit, että butterfly, englanninkieliset korjaisivat, että ei kun moth. Butterflies ja moths nähdään kahtena eri eläinryhmänä. Tieteellisessä luokittelussa ei taaskaan ole tällaista luokittelua, vaan moths sisältää useita eri perhosten ryhmiä.

Tarkkaan ottaen englannin kielen sana, joka tarkoittaa samaa kuin perhonen, olisi lepidopteran: Lepidoptera-lahkoon kuuluva eläin.

Silti perhosta ei juuri koskaan kannata kääntää lepidopteran-sanalla, ja tässä tullaankin siihen, miksi kääntäjien tunnuslause on ”Riippuu kontekstista.” Jos suomalainen sanoisi päiväperhosen nähdessään perhonen ja englanninkielinen sanoisi butterfly, niin sellaisessa kontekstissa sanat kannattaisi kääntää toisillaan kumpaan tahansa suuntaan. Butterflyn sekoittaminen perhoseen johtuukin ilmeisesti siitä, että päiväperhoset ovat näkyvimpiä ja prototyypillisimpiä perhosia, joista yleensä puhutaan. Sama selittänee sen, miksi ne on englanniksi eritelty omaksi ryhmäkseen samalla, kun muut perhosryhmät on niputettu yhteen.

Jos taas joku sanoisi nimenomaan butterflies and moths, sen voisi kääntää vaikka päivä- ja yöperhoset – tai sitten perhoset, jos olisi selvää, että näiden kahden ryhmän välillä ei olla tekemässä eroa vaan halutaan vain ottaa kaikki perhoset mukaan. Moth taas voisi kontekstista riippuen kääntyä ainakin perhoseksi, yöperhoseksi tai koiksi. Englannissa ei tunnu olevan tapana käyttää mitään sen erityisempää juuri koiperhosta tarkoittavaa sanaa.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, että kielenkääntämisessä ei ole kyse tarkasta semanttisen merkityksen kääntämisestä vaan siitä, mikä olisi käytännössä lähin samanlainen tapa sanoa asiat tietyssä kontekstissa.

Joskus vastaavia eroja kielten käsitteiden välillä syntyy yhdyssanoista. Suomeksi kimalainen ja mehiläinen ovat kaksi eri asiaa, mutta englanniksi kimalainen on bumblebee. Olenkin huomannut, että englanninkielisissä lähteissä voidaan hyvin käyttää sanaa bee ja samalla käyttää kuvituksena tms. kimalaisia. Vaikka tunnen sanan bumblebee, tämä yllätti minut, koska oma mentaalinen luokitteluni perustui suomenkielisiin sanoihin, joten oletin, että pelkkä bee ei voi olla myös kimalainen.

Toiseen suuntaan suomessa on apinoita ja ihmisapinoita, mutta englannissa on monkeys ja apes. Olen nähnyt tämän aiheuttavan suorastaan ongelmia kääntämisessä. Terry Pratchettin Discworld– eli Kiekkomaailma-kirjoissa eräs hahmo on kirjastonhoitaja, joka maagisen onnettomuuden johdosta on muuttunut orangiksi. Hän on tyytyväinen uuteen olomuotoonsa, mutta suuttuu siitä, jos ihmiset kutsuvat häntä sanalla monkey. Käännöksessä kuulostaa vähän hölmöltä, kun häntä ei saa kutsua apinaksi koska hän on ihmisapina.

Siihen, miten erilaiset taustat vaikuttavat asioiden hahmottamiseen, ei tarvita aina nimenomaan kielellisiä syitä. Kuuntelin kerran sivusta erään vaihto-oppilaan kertomusta hänen hammaslääkärikäynnistään Suomessa. Hän piti huvittavan omituisena sitä, että katossa siinä mihin hän hammalääkärituolissa oli katsonut oli ollut piirretty kuva ”piikkisiasta”, koska piikkisika oli hänestä epämiellyttävä eläin.

Joku suomalainen selitti, että kyseessä oli todennäköisesti ollut piirretty siili – eläin, josta vaihto-oppilas ei ollut kuullutkaan, mutta jonka hän sai kuulla olevan saman tapainen. Hän ihmetteli huvittuneena, mitä ihmeen eroa siinä oli.

Kyseessä oli ilmeisesti karikatyyrinen kuva, joka olisi voinut kuvata joko siiliä tai piikkisikaa. Silti aivan sama kuva oli näyttäytynyt epämiellyttävänä sellaiselle, joka näki siinä piikkisian – piikkisiat ovat monta kertaa isompia kuin siilit ja niillä on valtavat törröttävät piikit – kun taas se olisi ehkä näyttäytynyt miellyttävänä sellaiselle, joka olisi tiennyt, kuinka söpöjä siilit ovat.

Vielä yksi esimerkki osoittaa, miten yhden kielen kautta ajatellessa ei ehkä tule ajatelleeksikaan, että yhden sanan alle kuuluu itse asiassa useampi erilainen ilmiö. Tällä kertaa kyse on niinkin näennäisen yksinkertaisesta asiasta kuin sulamisesta.

Suomessa on vain sulamista, englannissa sitä on kahdenlaista. Ensimmäinen on tietenkin se, jota kuvaa verbi melt. Tämä tarkoittaa sitä, että jokin muuttuu nestemäiseksi kuumuuden takia. (Siihen sekoittuu usein myös kolmas asia, liukeneminen. Liukenemisessa ei ole kyse kuumuuden aiheuttamasta reaktiosta vaan esimerkiksi siitä, että veteen laitettu suola tai sokeri näennäisesti häviää ja menettää kiinteän olomuotonsa, vaikka sen voi vielä maistaa.)

Toisenlaista sulamista kuvaa englannissa verbi thaw. Tässä käsitteessä sulava asia ei itse muutu nesteeksi, vaan siihen jäätynyt vesi sulaa. Näin verbiä voidaan käyttää esimerkiksi sulavasta maasta – joka ei todellakaan ole muuttumassa laavaksi – tai pakastimesta otetusta ruoasta.

Toisaalta jottei asia menisi liian yksinkertaisesti, englannissa ei itse asiassa ole tässä kohdin enempää sanoja kuin suomessa. Englannissa ei nimittäin ole erillisiä verbejä sulaa ja sulattaa; molemmat ovat melt tai thaw. Sama pätee liukenemista tai liuottamista tarkoittavaan verbiin dissolve.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s