Pitäisikö sitä ja sitä opettaa koulussa?

Uutisissa puhuttiin juuri tietokoneohjelmoinnin opettamisesta peruskoulussa. Kuulostaa hyvältä — se on varmaankin hyödyllinen taito. Tai sitten ei — siihen menevä aika on jostakin muusta pois, ja tarvitsevatko sitä muka kaikki?

Entäs sitten vaikka “pakkoruotsi”? Sehän ei ole yhtään pakollisempi kuin useimmat muutkaan aineet, mutta kuitenkin. Sehän on ihan turhaa, eikun siitähän voi olla vaikka mitä hyötyä.

Uskonnonopetus? Ei kai uskonasioita pitäisi opettaa koulussa, mutta eikö ole vielä pahempi, jos ihmiset eivät edes tunne uskontoja, jotka kuitenkin vaikuttavat heidänkin elämäänsä? Monet uskonnollisetkin ihmiset uskovat mihin sattuu.

Matematiikkaa tarvitaan jo kaupan kassalla… mutta suurta osaa yläasteen matematiikasta tarvitaan tietenkin vasta jossakin muualla — eli missä?

Näissä kaikissa kysymyksissä on se ongelma, että suurin osa niistä keskustelevista ihmisistä ei todennäköisesti tiedä niitä asioita, joiden perusteella päätöksiä voisi tehdä. En muuten tiedä minäkään. Ainoa, mikä tuntuu varmalta, on se, että koulu ylipäätään on hyödyllistä. Se tuntuu tekevän ihmisistä parempia ajattelijoita noin ylipäätään ja esimerkiksi vähentää nuorten naisten/tyttöjen ilmeisesti suunnittelemattomia raskauksia kehitysmaissa. Mutta miksi tarkkaan ottaen? Onko sillä väliä, mitä aineita opiskelee? Onko jollakin tietyllä aineella jokin tietty vaikutus, vai tuleeko sama yleisvaikutus mistä tahansa järkevästä muutaman aineen yhdistelmästä? Kuinka paljon aineiden lukumäärällä on väliä?

Peruskoulu on kaikille, joten pitäisi tietää, mitä kaikkien pitäisi tietää. Korkeamman asteen koulutuksissa opetetaan enemmän asioita, joita tarvitaan vain joissakin tietyissä yhteyksissä, mutta on syystä katsottu tarpeelliseksi kouluttaa kaikkia ihmisiä jonkin verran. Se hyödyttää jokaista ja hyödyttää yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Tämä on siis päämäärä, johon pyritään. Ennen kuin mietitään tiettyjen aineiden tarpeellisuutta, pitäisi tietää, miten asia vaikuttaa tähän päämäärään.

Ihmiset luulevat kyllä tietävänsä, että siitä ja siitä aineesta on tai ei ole hyötyä. Tällaisia asioita voi tietenkin perustella. Ongelma on vain se, että kun sitä tehdän mututuntumalla tai edes osittaisten faktojen perusteella, voidaan perustella mitä hyvänsä. Varsinkin voidaan perustella minkä hyvänsä aineen tarpeettomuus aivan perusteita kuten lukemista ja plus-laskuja lukuunottamatta. Mille tahansa aineelle löytyy jotakin käyttöä, jos sitä haluaa puolustaa, mutta näitä voi aina väittää kaukaa haetuiksi. Ruotsin opiskelu auttaa joissakin töissä ja yhdistää johonkin kulttuuriperintöön tai mitä se nyt on, mitä siitä aina sanotaan, mutta kannattaako tämän takia tuhlata aikaa sellaisen opetteluun, jota ei kuitenkaan opi ja josta ei yleensä ole hyötyä? Jos edetään näin, voidaan sitten pudottaa peruskoulusta melkein kaikki sisältö aine kerrallaan, koska olisihan sitä kivaa oppia tuostakin asiasta, mutta miksi juuri se olisi niin tarpeellista? Toisaalta ihmisiä ei voi koskaan kouluttaa tarpeeksi, koska yhteiskunnassa aiheutuu aina ongelmia siitä, että ihmiset eivät tiedä jostakin asiasta vielä enemmän tai ymmärrä sitä paremmin, eli lisäopetuksesta olisi aina hyötyä ja kaikkien pitäisi olla kaiken asiantuntijoita.

Tämä kävisi melkein myös perustelusta sille, miksi pitää opetella vähän kaikkea, mutta  en pyri siihen. Näitä päätöksiä on tehtävä, mutta pitäisi tietää enemmän siitä, miten peruskoulutuksen hyödyllisyys toimii, ja pitäisi olla tutkittua tietoa siitä, mitkä ovat eri aineiden opiskelun tai opiskelemattomuuden tulokset. En sano, ettei sellaista tietoa olisi olemassa. Jos aion itse ottaa osaa näihin keskusteluihin, pitäisi kaivaa sitä esiin ainakin niin paljon kuin sitä on, ja sitten ehkä vielä vaatia, että puuttuvaa tietoa hankittaisiin. Kun en tässä välissä vielä tee sitä, tyydyn vain sanomaan tämän: jos väittelemme näistä asioista vain sen perusteella, että voimme keksiä joitakin argumentteja puolesta ja vastaan, voimme aina perustella kummankin kannan. Jotkin argumentit ovat tietty silti parempia kuin toiset (esimerkiksi haluaisin itse pitää ruotsin opetuksen, mutta jos ihmiset eivät vain opi sitä kuitenkaan, sitä on vaikea perustella mitenkään), mutta tärkeää keskutelussa olisi tietää, miten kouluopetus vaikuttaa ihmisiin ylipäätään, ja siis ymmärtää, miten se toimii. Muuten ei tiedetä, millä perusteella keskustelua voi käydä.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s