“Uskonto kieltää” vai “on väärin”?

See here for the English version: “Against Their Religion” or “Wrong”?

Olen useita kertoja nähnyt ihmisten esittävän tämän kysymyksen tai valituksen: Mikseivät ihmiset, joiden uskonnolliset tai vastaavat vakaumukset kieltävät jonkin asian, kuten esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliitot, pidä sitä omana tietonaan? Miksi he yrittävät saada muutkin toimimaan omien uskomustensa mukaan?

Nähdäkseni vastaus on masentavan yksinkertainen.

Heidän mielipiteensä ei oikeastaan ole se, että se on heidän uskontonsa tai minkä lie vastaista. He uskovat, että se on väärin. Eikä moraalisesti vääriä asioita sallita vain sen takia, että muut hyväksyvät ne.

Yhteiskunnassa, jossa on erilaisia kulttuureja (enkä tarkoita vain eri maista peräisin olevia, jokaisella uskonnollisella ryhmällä on omansa), kaikkien on totuttava olemaan tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät pidä samoja asioita itsestäänselvinä. Henkilön uskonto voisi esimerkiksi kieltää X:n, ja tämän ryhmän sisällä pidetään itsestäänselvänä, että ei pitäisi tehdä X:ää. Mutta ryhmänsä ulkopuolella henkilö ei voi olettaa tulevansa ymmärretyksi, jos hän vain näyttää järkyttyneeltä, jos joku ehdottaa X:ää. Tästä syntyy klassinen selitys: “Uskontoni kieltää sen.” Tällainen puhe eri muodoissaan on jo normaalia nyky-yhteiskunnassa.

Mutta tästä ei seuraa, että ihmiset, joilla on erilaisia arvoja, pitävät niitä vain mielivaltaisina oman perinteensä tuotoksina. Tietenkin jotkut tulevat huomaamaan, että perinteet ovat vain perinteitä eivätkä itsessään tärkeitä siten, kuin oli ollut tapana uskoa. Ja jotkin perinteet luonteeltaan pätevätkin vain oman ryhmän sisällä; juutalaisuus käyttäytymissääntöineen tuntuu usein olevan esimerkki tästä. Mutta toisissa tapauksissa ihmiset ovat yhä sitä mieltä, että jotkin asiat vain ovat väärin, ja jos väite tulee heidän uskonnostaan, se vain tarkoittaa, että sen sanelee korkein mahdollinen auktoriteetti.

Ja sellaisissa tapauksissa, vaikka he saattavat selittää asian heikommassa muodossa tyyliin “minun uskonnollinen vakaumukseni”, ihmiset näkevät sellaiset asiat objektiivisina moraalisina vaatimuksina tai kieltoina, eivät vain viehättävänä omana pikku perinteenä.  Muut ihmiset eivät ole samaa mieltä, koska he eivät omaa samoja uskomuksia sen perinteen auktoriteettiarvosta ja sen sellaisesta, ja he voivat vain ihmetellä, miksi heidän pitäisi välittää koko jutusta. Mutta se ei vaikuta siihen, miten ryhmä itse lopulta näkee asian.

Lopultakin siis, vaikka se, mitä he tekevät, on väärin, esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoa vastustavat konservatiivikristityt eivät ole siksi väärässä, että he vastustavat jotakin, mikä heistä on väärin. On oikein vastustaa sitä, mikä on moraalisesti väärin, ja jos joku vastustaisi todella väärää asiaa, tukisin häntä. He ovat väärässä siinä, että kuvittelevat vastustamansa asian olevan ylipäätään väärin; he ovat väärässä luullessaan, että heidän perinteensä on luotettava ja sillä on sellaista moraalista auktoriteettia, siinä, että ajattelevat, että jokin voi olla väärin, vaikka se ei vahingoita ketään osapuolta, väärässä uskomuksissaan sen suhteen, mitä homoseksuaalisuus ylipäätään on. Mutta he eivät usko, että se, mihin he yrittävät pakottaa muita, on vain heidän henkilökohtainen uskonnollinen näkemyksensä mukaisuutta. (Siinäkin he ovat tietenkin väärässä.) Joten he eivät ajattele, että on oikein pakottaa toisia toimimaan omien henkilökohtaisten uskonnollisten näkemyksien mukaan. Vastaus siihen, miksi he yrittävät tehdä sitä, on se, että he kuvittelevat tekevänsä jotakin muuta.

Sama englanniksi.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s