Informaatiosyöpä

See here for the English version: Information Cancer

Lienee yleisesti tunnettua, että ihmiset voivat yhtäältä pettää itseään ja tulkita todistusaineistoa niin, että se näyttää aina tukevan heidän uskomuksiaan, ja toisaalta valehdella tai vääristellä tukeakseen väitteitään muiden silmissä. Kunpa se jäisikin siihen, mutta todellisuudessa väärien uskomuksien leviämiseen vaikuttaa vielä muitakin monimutkaistavia tekijöitä.

Otetaan esimerkiksi Robert T. Carrollin The Skeptic’s Dictionaryn artikkeli “orgaanisesta” (organic) viljelystä. (Tässä tarkoitetaan sellaista käytäntöä, jossa käytetään ainoastaan alkuperältään luonnollisia tuholaismyrkkyjä ja lannoitteita. “Orgaanisen” ja “luonnonmukaisen” maanviljelyn termeillä saatetaan tarkoittaa muualla jotakin muuta, en itse asiassa ole tästä varma, mutta en mene siihen sen enempää, koska tämä on vain esimerkki.)  Carroll argumentoi, että orgaanisesti kasvatettujen vihanneksien paremmasta terveellisyydestä tai ympäristöystävällisyydestä ei ole todisteita, toisin kuin niiden puolustajat väittävät. Kohdassa “coddling by the media” hän antaa esimerkin siitä, miten BBC News on uutisoinut asiasta harhaanjohtavasti, esittäen erään tutkimuksen todistaneen orgaanisten vihanneksien ylivertaisuudesta, vaikka itse asiassa yksityiskohtiin perehdyttäessä huomataan, että tulokset olivat pikemminkin päinvastaisia.

BBC:n uutisointi on siis esimerkki asioiden vääristelevästä esittämisestä, jonka on mahdollisesti aiheuttanut jonkun toimittajan ennakkoasenne. Tässä tapauksessa voimme siis syyttää artikkelin kirjoittajaa huonosta ajattelusta tai sitten epärehellisestä raportoinnista.

Mutta entäs nyt, kun teksti on jo kirjoitettu? Seuraavaksi joku voi lukea tämän uutisen, ja yhtäkkiä hänellä onkin syytä uskoa, että orgaaniset vihannekset ovat parempia. BBC Newsin mukaan tieteellinen tutkimus oli todistanut sen, eikö se ole aika hyvä syy uskoa? Toisin sanottuna “hyvä syy” uskoa johonkin on yhtäkkiä syntynyt tyhjästä.

Näyttäisi siltä, että kun joukko ihmisiä uskoo johonkin, he alkavat aina tuottaa tällaisia “syitä”. Väitetyt empiiriset todisteet todella syntyvät usein tyhjästä. Jonkun tarvitsee vain kerran tulkita jotakin tieteellistä tulosta väärin, tai suorittaa epäpätevä koe ja levittää sen tulosta pätevänä, jotta uusi väite voi lähteä leviämään asiaan uskovien keskuudessa. Tai sitten alkuperäinen väite voi syntyä kokonaan tyhjästä huhujen tyyliin, ja levitessään tulla väitetyksi aina vain todistetummaksi asiaksi. (Tätä tapahtunee myös ilman mitään sen kummempaa motivaatiota todistella jotakin, kuten esimerkiksi sen ajatuksen leviäminen, että ihmiset käyttäisivät vain kymmentä prosenttia aivoistaan.)

Ongelma ei koske pelkästään empiirisiä todisteita, vaan myös  argumentteja ja perusteluja. Päättömätkin johtopäätökset saavat tuekseen monimutkaisia ajatusrakennelmia, jotka vievät huomion sivuun niiden älyttömyydestä; tämä johtuu siitä, että ne, jotka pitävät kiinni väitteestä, joutuvat perustelemaan sitä ja vastaamaan vastaväitteisiin, ja tietenkin he saavat palautetta toisiltaan ja kehittävät toistensa ideoita eteenpäin.

Enemmän tai vähemmän spontaanin syntymisen lisäksi tällaisia todisteiden ja todistelujen rakenteita synnytetään tarkoituksenmukaisesti, joskus suorastaan propagandana. Ei tosin pidä ajatella, että tarkoituksenmukaisuus tässä implikoisi tarkoituksenmukaista valehtelemista. Tottakin puhuvien on pystyttävä puolustamaan väitteitään.

Sivumennen sanoen, vaikka et uskoisi Carrollin olevan oikeassa yllä käyttämässäni esimerkissä, sen kauneus onkin siinä, että se toimii esimerkkinä tästä asiasta joka tapauksessa. Jos Carrollin väitteet orgaanisen viljelyn suhteen eivät ole tosia, silloin hänen artikkelinsa on itse esimerkki epätoden väitteen tukemiseksi syntyneestä “todistusaineistosta”. Ihmiset voivat lukea sen ja saada perusteluja ajatukselle, että orgaaninen ruoka ei ole parempaa.

Internet vain auttaa tällaisen “tiedon” leviämistä. Kuka tahansa voi väittää internetissä mitä tahansa periaatteessa kaikkien nähtävillä, ja hiukan naiivi henkilö voi uskoa mitä tahansa siellä näkemäänsä kuin se olisi asiantuntijoiden viimeinen sana aiheesta. Toisaalta ei kuitenkaan tarvitse olla erityisen herkkäuskoinen löytääkseen uskottavan näköisiä perusteluja mitä epätodemmille väitteille. Kunhan jonkin ajatuksen takana on esimerkiksi paljon rahaa tai kannattajia, sille voi ilmaantua mitä vakuuttavamman näköisiä perusteluja, jopa kokonaisia omia mukatieteellisiä järjestöjä tai julkaisuja, kuten “tieteellistä” kreationismia kannattava ja evoluutiota vastaan hyökkäävä Discovery-instituutti. Huomattakoon, että todellisen tieteen tunnusmerkeistä tärkeimpiin kuuluu se, että vain tiukasti todistetut, hyväksytyin menetelmin saavutetut tulokset hyväksytään, ja niiden alkuperä todella tutkitaan ja tiedostetaan.

Tästä seuraa, että ihmisten ei tarvitse pettää itseään tai ajatella kauhean epäloogisesti uskoakseen monia epätosia väitteitä, tai edes huonoja argumentteja. Perusteita kyllä löytyy uskoa vaikka mihin. Lisäksi tosia ja epätosia asioita uskovien ihmisten perustelut voivat varsin hyvin olla aivan yhtä hyvät. Mitä sanot yhdestä amerikkalaisesta, joka on kuullut vanhemmiltaan alusta asti, että biologinen evoluutio on todistettu tieteellinen tosiasia, ja oppinut siitä koulussa, ja sen jälkeen lukenut ja katsonut joitakin populaaritieteellisiä esityksiä aiheesta, ja tämän takia uskoo evoluution olevan todistettu tosiasia ja järkevä teoria, vaikka hän ei olekaan mikään biologi… ja toisaalta toisesta, joka on kuullut vanhemmiltaan Jumalan luoneen kaikki nykyiset eliölajit tällaisinaan, jolle tämän äiti on kotiopetuksessa sanonut evoluution olevan oikeasti todistamaton ja uskonnollinen teoria, jossa ei ole mitään järkeä, ja joka on sen jälkeen lukenut joitakin vaikka juuri Discovery-instituutin materiaaleja, joissa esitetään perusteluja samalle väitteelle, ja siksi uskoo sen? Minä sanoisin, että koska kumpikaan ei todella ymmärrä aihetta, kummallakin on tietääkseen aivan yhtä hyvät syyt uskoa siihen, mitä uskoo, ilman mitään tarvetta pettää itseään tai olla sen tyhmempi. Ensimmäinen vain sattuu olemaan oikeassa, koska hän sattui kasvamaan sellaisessa ympäristössä, missä opetettiin todempia asioita.

Tietenkin ihmisillä on myös taipumus etsiä todisteita ennemmin omien uskomustensa puolesta kuin niitä vastaan. Tässä yhteydessä se on erityisen ymmärrettävää. Jos jo ajattelet tietäväsi hyvin, miten jokin asia on,  ja sitten joku tulee väittämään vastaan… silloin on paljon helpompi etsiä tai vain keksiä vain perusteluja, jotka kumoavat vastaväitteet, kuin lähteä tutustumaan vastaväitteden taustalla olevaan kokonaan uuteen ajatustapaan siltä varalta, että se olisi totta, kun et kuitenkaan ajattele sen olevan. Tämä on luonnollista, mutta jos aiot toimia niin, niin ajattelepa vain, mitä seurauksia sillä on siinä tapauksessa, jos joskus satutkin olemaan väärässä. Ja kun ottaa tämän kaiken huomioon, väärässä olemisen riski on paljon suurempi kuin luulisi.

Mitä sitten voi tehdä välttääkseen takertumasta tällaisiin tiedon syöpäkasvaimiin? Suoraan sanottuna siihen ei ole mitään helppoa tietä. Jos et ole valmis olemaan ahkera hankkimaan taustatietoja jostakin aiheesta, et voi väittää tietäväsi siitä luotettavasti mitään. (Siksi minä en esimerkiksi kirjoita täällä politiikasta tai taloudesta, vaikka minulla onkin niistä jonkinlaisia mielipiteitä. Yritän kyllä parhaillaankin oppia ymmärtämään niitä paremmin, mutta se ei ole helppoa, ja vie aikaa.) Ja sanottakoon nyt vielä, vaikka sen pitäisi olla tässä vaiheessa selvää, että ahkerakin “tiedonhankinta” voi tuottaa vain väärää tietoa, jos se tehdään yksipuolisesti ja huonoista lähteistä. Kriittinen ajattelu ja lähteiden tutkiminen on välttämätöntä ja auttaa tiettyyn pisteeseen asti — esimerkiksi yllä mainitun BBC:n orgaaniseen ruokaan liittyvän artikkelin lukeminen huolellisesti olisi nähtävästi paljastanut sen vääristyneisyyden. Mutta väärä tieto leviää niin monessa eri muodossa, että tämä ei riitä — esimerkiksi suoraa valehtelua on vaikea havaita tällä tavoin — , ja suoraan sanottuna aihe on aivan liian laaja katettavaksi tässä. Alla olevista linkeistä voi olla epäsuoraa apua…

Ai niin, ja pitää myös lakata pitämästä eri mieltä olevia tyhminä.

Linkkejä

  • The Skeptic’s Dictionary. Voin vain suositella lukemaan tätä sivustoa paljon. Siellä on sekä tietoa, joka näyttää olevan yleisesti erittäin hyvin tutkittua ja tuettua — että esimerkkejä siitä, miten tietoa hankitaan, ja miten kriittinen ajattelu toimii. Jos haluaa oppia kriittiseksi ajattelijaksi (eli sellaiseksi, joka on hyvä huomaamaan, milloin johonkin pitäisi uskoa ja milloin ei), Robert Carroll antaa erittäin hyvän esimerkin.
  • TalkOrigins. Täällä näkee käytännössä, miten taistelu tiedon ja epätiedon ja toisaalta katsottuna yksinkertaisesti eri näkökulmien ja tietorakennelmien välillä raivoaa. Sivulla vastataan lukemattomaan määrään erilaisia kreationistien evoluutioteoriaa vastaan esittämiä väitteitä, tai pikemminkin syytöksiä. Sivusto itse asiassa mahdollistaa sen, että eri puolien väitteitä voi vertailla keskenään, ei pelkästään sitä itseään lukemalla vaan tarkistamalla siellä annetuista lähteistä itsestään. (Tuskin kovin monet tätä silti vaivautuvat tekemään. Minäkin olen tehnyt sitä vain vähän.) Näin se pitäisi tehdä, ja tieteellisessä kirjoittamisessa tehdäänkin.

Kirjallisuutta

  • Peter L. Berger ja Thomas Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. (The Social Construction of Reality.) Tässä kirjassa esitetään (muun muassa) suunnilleen sama ilmiö, minkä kuvasin yllä, mutta eri näkökulmasta. Sosiaaliset rakenteet vaativat tuekseen niitä oikeuttavia ja vaihtoehdot poissulkevia uskomuksia ja perusteluja ja, kas kummaa, tällaisia uskomuksia syntyy, oli todellisuus sitten samaa mieltä tai ei. Bergerin ja Luckmannin ottamassa näkökulmassa “todellinen” todellisuus on itse asiassa aika epäolennainen. Olen kirjoittanut tästä kirjasta enemmän täällä.

Sama englanniksi.

2 thoughts on “Informaatiosyöpä

  1. Anne says:

    Hyvä kirjoitus taas! Tuo ensimmäinen linkki kuitenkaan toimi (eikä myöskään englanninkielisessä versiossa) eli saisitko korjattua sitä? (Vaikka sivu löytyy varmaan helposti googlettamallakin.)

    • VVK says:

      Jaa, hyvä kun huomautit. WordPressillä on näköjään oma tulkintansa sille, mitä linkki tarkoittaa, kun siitä jättää “http://”:n pois.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s